• kuvat
• Jälkilöylyt

Jälkilöylyt

Ulkopoliittinen Instituutti [ www.upi-fiia.fi ] ja Eurooppalalainen Suomi ry järjesti EU-huippukokouksen 'jälkilöylyt' eduskunnassa 15. joulukuuta 2009. Puhetta johti kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri ja alustuksen kävi laudoittamassa pääministeri Matti Vanhanen - täytyy sanoa, ettei hän sanonut juuri mitään - puhui kuitenkin.

Keskustelussa kimposi estraadille lautas- ja tuolikiista, jossa entistä selvemmin on huomattavissa, että poliittinen aktiivisuomi on erkaantunut tavallisen kansan näkökulmista (aiheesta tulee myöhemmin erillinen kirjoitus artikkelina), kyseessähän on siis presidentin ja pääministerin väliset kiistat istumajärjestyksestä koskien erityisesti yksiselitteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Tiivistelmä:

Pääministeri Matti Vanhanen aloitti alustuksensa puhumalla kiertävän puheenjohtajakauden viimeisen huippukokouksen yhdestä pääteemasta, taloudesta. Kokouksessa nousi vahvasti esiin huoli globaalista talouden tasapainosta. Esimerkiksi valuuttakurssien erot ovat kohtuuttoman suuret, mikä heijastuu kilpailussa. Kiinan ja Yhdysvaltojen valuuttakurssien heittelehtiminen aiheuttaa huolta pitkässä juoksussa. Kokouksen toisena pääteemana oli parhaillaan meneillään oleva Kööpenhaminan ilmastokokous. Vanhanen sanoi, että EU on toiminut ilmastoneuvotteluiden pääveturina. Hän myös kiitteli sitä, että jokainen EU-maa osallistui panoksellaan kokouksessa kerättyyn 2,4 miljardin rahoitukseen kehitysmaille. EU:n ilmastostrategiaan kuuluu, että köyhimmät kehitysmaat yritetään saada liikkeelle rahoituksella ja niiden ja teollisuusmaiden väliin jäävät maat yritetään pakottaa ilmastotavoitteisiin. Tavoitteet tulee asettaa mahdollisimman korkealle ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vuoden 2020 strategia on erittäin tärkeä seuraavien vuosien kannalta. Sitoutumista ja nopeaa toimintaa tarvitaan talouden alalla. Vanhanen sanoi, että kokouksessa oli olemassa kuitenkin piilevä riski, metsänielut, joista olisi voinut koitua pahimmillaan 500 miljoonaa euroa ylimääräisiä kuluja Suomelle. Suomi ei olisi voinut hyväksyä Ranskan toteutumatta jäänyttä muotoilua asiasta.

Lissabonin sopimuksen alaiseen ensimmäiseen huippukokoukseen osallistui myös EU:n uusi presidentti Herman van Rompey. Hän osallistui kuitenkin vain illalliselle, koska hänen kautensa alkaa virallisesti vasta tammikuussa 2010. Myös EU:n uusi ulkoasiain ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton osallistui kokoukseen, mutta ei käyttänyt puheenvuoroa. Huippukokouksissa ei yleensä, Vanhanen painotti, puhuta ulkopolitiikkaa. On odotettavissa, että ulkoministerit osallistuisivat huippukokoukseen kerran vuodessa, muuten kokous tulee olemaan Lissabonin sopimuksen mukaisesti heads only. Vanhasen mielestä olisi hyvä, jos Eurooppa-neuvostossa käytäisiin yleiskeskustelua; myös Van Rompey on tällä linjalla. Lopuksi Vanhanen kertoi, että kokous oli tällä kertaa intiimimpi, yhden pöydän ympärillä tapahtuvaa keskustelua, ja tällä toimivammalla formaatilla tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa.

Ensimmäinen yleisökysymys koski ”lautaskiistaa” – tuleeko presidentti olemaan paikalla huippukokouksissa tulevaisuudessa? Seuraava kysymys koski Lissabonin sopimuksen myötä rakentuvaa ulkosuhdehallintoa. Kun EU:n uudella korkealla edustajalla tulee olemaan oma edustusto, tuleeko Suomen diplomaattikunta riippuvaiseksi siitä? Kolmas kysymys koski ulkoministerin roolia kriisien ratkaisussa. Vanhanen aloitti vastaamalla viimeiseen kysymykseen. Ulkoministereitä olisi hyvä hyödyntää kriisien ratkaisuissa mutta, Vanhanen totesi, Ashtonilla on liikkumavaraa asian suhteen. Liittyen kysymykseen ”lautaskiistasta”, Vanhanen totesi, ettei missään ole mainittu presidentin mahdollisuudesta toimia ”avustavana ministerinä” huippukokouksissa. Heads only –periaatteen suhteen EU:n sisäinen tahtotila on tällä hetkellä hyvin voimakas. 99 % ulkopolitiikasta on tähänkin asti päätetty huippukokousten ulkopuolella; presidentin ja ulkoministerin väliset kokoukset ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA) ovat tärkeitä instansseja ulkopolitiikan tekemisessä. Kumpula-Natri totesi, että avoimuus on tärkeä pitää mielessä.
...

Loput voi katsoa linkistä:
[ http://www.upi-fiia.fi/fi/event/248/ ] ~
josta löytyy Ulkopoliittisen Instituutin lyhennelmän loppuosa.